Kennel / Kasvatus


Lapsuudessani vanhempani kilpailivat saksanpaimenkoirilla PK-viestiä ja PK-jälkeä. Treenasivat suojelua. Yksi nartuista nimeltään "Kata" kilpaili viestillä 3-luokassa. Saavutuksista puuttui 1 ykköstulos ja Kata olisi ollut käyttövalio viestissä. Oireilevat lonkat tekivät iän myötä juoksemisen vaikeammaksi niin ,että treenaaminen oli lopetteva. HARMI, koira TODELLA nautti juoksemisesta.

Viimeisin vanhemmillani ollut uros "Harro" kilpaili jäljellä avoimessa luokassa. Harron loistava tottelevaisuus oli minun saavutukseni. Koira oli nopea oppimaan asioita. 

Sisareni kiinnostui 90-luvulla Howavart-rotuisesta koirasta ja otti itselleen urospennun, jota minäkin pääsin hoitamaan. Tässä vaiheessa minun koirakuumeeni nousi taivaisiin ja mietin sopivan rotuista koiraa itselleni.

Enoni Kari toimi vuosia koirapoliisina Helsingissä. Itse olin seurannut poliisikoira-toimintaa aktiivisesti lapsesta lähtien. Jotenkin veri veti tälle puolelle. Enollani oli ollut työkoirina monia rotuja; saksanpaimenkoiria, dobermaneja ja viimeksi pitkäkarvainen Hollannin Malinois. Tällä hetkellä enoni on eläkkeellä K-9 koirapoliisi-osastolta, mutta on mukana monessa koskien koirapoliisitoimintaa.
Vuonna 1992 enoni tuotatti Hollannista työlinjaisen Hollannin Malinois nartun "Lady". Koira oli peruskoulutettu tottelevaisuudessa ja suojelussa. Lady oli ulkoisesti rauhallisen valpas, mutta kuoren alla aivan pinnassa oli JYTYÄ. Koira syttyi tulisesti heti ärsykkeen saatuaan. Ainoa asia mikä harmitti oli Ladyn paperittomuus. Se karsi kilpailuihin pääsyä.

                                                                               
Enoni satuttaessa selkänsä haaveeksi jäi kilpailut poliisikoira puolella. Ladyn koulutin TOKO-VOI luokkaan ja osallistuimme kadonneitten ihmisten etsintöihin ENSIAPU-ryhmässä pelastuskoiratoiminnassa.

  lexoma.jpgKiinnostuin Beauceronista nähdessäni yksilöitä vuonna 1994 Helsingin näyttelyssä. Kävin tutustumassa kasvattajiin sekä heidän koiriinsa. Ahmin tietoa rodusta niin netistä kuin kirjoista. Valitsin uros pennun Punasukan kennelistä vuonna 1995. Nimensä koira sai Teräsmies-sarjakuvasankarin pahasta kaverista, LEX LUTHOR.

Lex on koulutettu PK-jäljelle, PK-hakuun, suojeluun ja pelastuskoiratoimintaan. Kilpailtu ainoastaan PK-jäljellä. Keskittymisessä ilmeni ongelmia 5 vuoden ikäisenä, jotka haittasivat treenaamista. Lopulta injektioina annetut lääkkeet eturauhasen voimakkaaseen liikatoimintaan eivät enään tehonneet.              (PUNASUKAN LEX)

Lexiltä oli poistettava kivekset säästääkseen tämän elämän.
xadystand.jpg
Tuotin beauceron nartun XADYN "SANTTU" Belgiasta vuonna 1999. Santun emälinja menee vanhaan verilinjaan, jota on yritetty elvyttää takaisin Belgiassa (des Loups de Saint-Ignace). Santtu on rakenteeltaan rodunomainen, terve. Luonteeltaan pidättyväinen, varsin puolustusvoittoinen sekä hermorakenteeltaan loistava. Luontainen jäljestäjä, tämä piirre nähtävissä A- ja B-pennuissa vahvana. Santulla alkukantainen vaisto suojella voimakkasti pentujaan vieraiden tullessa liian lähelle niitä.

Hyvin monista harkituista syistä Santtu valittiin SUCIKAN kennelin ensimmäiseksi kantanartuksi.

                                                                                                                                                                                            

                                                                                                (XADY)

__________________________________________________________________________

Ajatuksia kasvattamisesta :

Kasvatustyöni lähti ajatuksesta  itselleni sopiva ” hyvä harrastuskoira ”. Beauceronin kanssa tuli ensin harrasteltua PK- lajeja monipuolisesti. Taisimme olla Lexin kanssa ensimmäisiä , jotka  suorittivat  BH-kokeen hyväksytysti .  Lexin myötä tuli infoa rodusta sekä sen harrastusmahdollisuuksista. Harmittavaa oli Lexin sairastuminen kilpa-uramme alkutaipaleelle , mutta töitä teimme todella paljon ja tulihan kokemus ” kohtalaisen kovasta ” beauceron uroksesta.


Beauceron on rotumääritelmältään paimen- ja vahtikoira , joka omaa oikeudet osallistua ja kilpailla eri PK-lajeissa. Rotua ei ole jaoteltu KÄYTTÖ – JA NÄYTTELYLINJOIHIN .  Jalostuksellisesti pyrkimys on tasapainoiseen kokonaisuuteen.  Toivotaan , että tulevaisuudessa rotu säilyttää monimuotoisuutensa  ja  monipuolisuutensa rotumääritelmän sisällä.  


Luonteeltaan Beauceronin tulisi olla luoksepäästävä, rohkea , tasapainoinen, keskittymiskykyinen , koulutettavissa , omaten korkean stressinsietokyvyn sekä vahvan puolustushalun. Terävyyttä ja ääniherkyyttä minimissä , jotta ne eivät ole haitaksi normaalissa elämässä . Ääniherkkyys on koulutettavissa positiivisesti reagoitavaksi , mutta paukkuarkuutta ei koulutuksella saa pois . Sen periytyvyys on todistettu tieteellisesti korkeasti periytyväksi .


2-viettisyys tuo omat haasteensa rodussa, siksi Beauceronin henkinen kehittyminen vie aikansa. Saalisvietti monesti peittyy muiden alle , joten sen vahvistaminen tavoitteellisesti Beauceroneilla  on toivottavaa pennusta alkaen. Puolustusvietin aktivoituminen ja vahvistuminen noin 3 vuoden paikkeilla uroksilla on kokemattomille ihmisille suuri haaste. Monet ongelmakoirat juuri siinä 2-3 vuoden paikkeilla vaihtavat omistajia, siirtyvät kasvattajille  tai lopetetaan omistajien kykenemättömyyden vuoksi. Kokemukset ovat opettaneet , että Beussi ei sovellu kaikille ihmisille , eikä urokset varsinkaan ensimmäisiksi koiriksi tai ihmisille , joilla ei ole kokemuksia PK-roduista .


Pennut ja nuoret koirat monesti käyttäytyvät epävarmasti ennenkuin positiiviset kokemukset muokkaavat iän myötä koirien käyttäytymistä ja varmuutta . Tosin jos koiralta uupuu rohkeutta , sitä ei kouluttamalla saada luonteeseen.


Tämän päivän yhteiskunta vaatii koirilta avoimuutta ja yhteiskuntakelpoisuutta. Mielestäni Beauceroneille riittää , että ne ovat vieraiden kosketeltavissa ja omistajillaan ” käsissä ”. Minulla kaikki koirat vahtivat piha-aluetta ja autoa. Ne eivät ole aggressiivisia hyökäten ilman syytä ihmisten päälle . Vastaanottavat vieraat minun läsnä ollessa avoimesti ja uteliaasti, mutta tarhojen luokse ei vierailla ole asiaa koirien siellä ollessa. Vuosien saatossa omien koirien lukutaito on karttunut. Ja ennakoimalla tilanteita on säästytty monelta tapahtumalta.  Alexandra narttuni on parhaiten opettanut minua monessa suhteessa ennakoimaan tilanteita , kun kyseessä on silmänräpäyksessä reagoiva alfa-narttu, jolle Heikki poikani on se kaikkein rakkain.


Paimennusharrastamisen myötä on avautunut uusi näkökanta kouluttamiseen. Sen hyödyntäminen kaikessa. Varsin mielenkiintoista ja antoisaa , mutta ei missään nimessä yksinkertaista. Jokainen koirani on yksilö ja opettaa minua eri lailla. PK-harrastamiseen on tullut uutta puhtia paimennuksen myötä. Kasvattajana  treenaan ja testaan omia kasvattijani koulutettavuudesta, keskittymiskyvystä ja stressinsietokyvystä , miksi kotiin jää aika ajoin treenattavaksi/ työstettäväksi  pentueista koiria. Ennen PK harrastaminen oli vakavampaa , nyt monen koiran omistajan aika on kortilla enkä omaa suurta kilpailuviettiä. Koirien kanssa kisataan , jos ne ovat mielestäni kisakuntoisia .


Jalostukseen käytettävistä yksilöistä pyritään saamaan kattavasti ja kokonaisvaltaisesti tietoa. En kasvata koiria miellyttääkseni muita kasvattajia tai pelkkien PK-tulosten , Kennelliiton virallisten luonnemittareiden  vuoksi. On pyrittämä erottamaan mikä on opittua ja mikä perimää koirassa , siksi kasvatustyö on vuosien puurtamista , saavutuksia ja epäonnistumisia  sekä jatkuvaa oppimista . Kasvattajan on oltava nöyrä ja pystymään kriittisesti suhtautumaan kasvatustyöhönsä , pyrkimään muuttamaan  linjauksiaan tarvittaessa , jättämään käyttämättä koiria jalostukseen , rehellisesti ja avoimesti tuoda tietoja kasvateista julkisuuteen niin hyvässä kuin pahassa ja opittava virheistä.
Teen tiiviisti yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaalaisten kasvattajien kanssa saadakseni tarvittavaa tietoa ja neuvoja / vinkkejä  .

Lyhyesti kasvatusideologiani : terve , tasapainoisen rakenteenomaava , 2-viettinen ,rohkea,  monipuoliseen harrastamiseen sopiva Beauceron. Työkoiraominaisuuksia pyrin linjoissa vaalimaan paimennustaipumuksen lisäksi . Tulevaisuudessa toivoisin näkeväni Beauceroneja virkakäytössä sekä vartiointitehtävissä . Kasvattini Sucikan Apollo on suorittanut vuonna 2004 neljäntenä koirana, ensimäisenä beauceronina, Suomessa ja pohjoismaissa hyväksytysti  virallisen Vartiokoirakokeen suomenpoliisikoiralaitoksen järjestämässä testissä . Suuret kiitokset Poolon taustajoukoille Leena ja Jouni Hirvikalliolle. Samasta pentueesta Sucikan Afrodite suoritti järjestyksenvalvojakoirakortin vuonna 2007 Suomen poliisikoiralaitoksen testissä.


Susanna Ilanen

               iimeliylvas.jpg

                                                Sucikan Helene

 
                                      OLEN SUORITTANUT:

                           - Kasvattajan peruskurssi 1998
                           - Sain kennelnimen SUCIKAN 1998
                           - Kehäsihteerikurssi 2007                                           
                           - Ulkomuototuomareiden alkeiskurssi 2008
                           - Suomen Kennelliiton sopimuskasvattaja vuodesta 2003
                           - Kasvattajan jatkokurssi 2009 (kevät )

                           - Vartijan työn perusteet 2014, 40 h  ( kevät )

                           - Vartijan peruskurssi 2014, 60 h  ( kevät )